Miten etätyöyritykset pitävät yllä me-henkeä?

Etätyö ei ole mikään uusi asia, vaikka se onkin nyt tullut ryminällä vähintäänkin kaikkien tietotyötä tekevien elämään. On olemassa paljon yrityksiä,  jotka ovat jo pitkään toimineet pääasiassa etänä. Miten he ylläpitävät yhteisöllisyyttä?  

Me-henki ei ole yhdentekevä asia.  Tutkimusten mukaan ihmisillä on, ikävä kyllä, tapana epäillä vieraampien ihmisten motivaatiota ja silloin käyttäydytään helposti epäreilusti toisia kohtaan. Esimerkiksi jos joku ei heti vastaa chattiin, oletetaan, että hän on laiska, vaikka hän sillä hetkellä lukee jotain työtekstiä ja keskittyy tai hän auttaa sairasta puolisoaan ja todellisuudessa palaa töihin hoitamaan hommansa asiallisesti myöhemmin. Vastaavia epäilyjä ei tule niin usein, jos työkavereita näkee säännöllisesti esimerkiksi kahvitunnilla tai vapaa-ajalla. 

Jos tunnet työkaveria edes vähän ja tiedät, että hän tykkää sienestää, pelata korista tai rakentaa lapsensa kanssa junarataa, se lisää inhimillisyyttä ja luottamusta. Siksi paljon etätyötä tekevissä yrityksissä on virtuaalikahveja ja pitkiä virtuaalilounaita tai –illanviettoja, joissa agendalla on vain “vapaata keskustelua”. Ja myös virallisiin palavereihin ujutetaan projektin vetäjän tai esimiehen toimesta sitä omaa persoonaa ja kiinnostuksen kohteiden esittelyä – ja silloin muutkin uskaltavat kertoa jotain itsestään.  

Vaikka se voi tuntua vaikealta, kokeile ohkeasti. Voit esimerkiksi näyttää omaa etätyöpistettäsi videolla tai kuvia harrastuksistasi, tekemästäsi puupinosta ulkona tai askartelu- tai rakenteluharrastuksestasi. Ja järkätä niitä virtuaalilounaita.  

Uudessa tilanteessa erityisen vaikeaksi on koettu yhteiset bileet ja muut vastaavat tilaisuudet. Niiden puuttuminen vähentää helposti yhteishengen tunnetta. Jos ollaan etänä koko ajan, tällaisten fyysisten tapaamisten tarve korostuu. Ne tiimit, joiden jäsenet istuvat koko ajan eri paikkakunnilla, ja  jopa eri maissa, eivätkä koskaan tapaa toisiaan muuta kuin videon välityksellä, järjestävät jopa useita päiviä kestäviä yhteisiä lomia, joissa istutaan yhdessä iltaa ja opitaan tuntemaan toisia.  

Tavatessa käydään yhteisiä töitä ja tekemistä läpi vapaamuotoisemmin. Näin yhteinen ymmärrys lisääntyy, kun kaikki kuulevat ja kertovat omia ajatuksiaan siitä, mitä oikein ollaan tekemässä ja miksi.  

Mutta usein näitä tapaamisia, tilaisuuksia ja bileitä järjestetään vain oman osaston, eli sen oman porukan, kesken. Jos yrityksessä on muureja tai siiloja osastojen tai eri paikkakunnilla työskentelevien tai muiden ryhmien välillä, etätyössä ne voimistuvat helposti. Muurit tai siilot huomaa puhetyylistä. Eli jos tiimiläiset puhuvat toisistaan tyyliin ”ne kemiläiset ei taas ole tehneet mitään, tai norjalaiset teki nää taas väärin, tai Itä-Suomen osaston porukka on aina myöhässä, ja pomot ei tiedä mistään mitään.” Tämä tarkoittaa “me vastaan ne”-henkeä. Tällä puheella haetaan yhteisöllisyyttä oman tiimin kesken ja korostetaan omaa osaamista –  mutta väärin keinoin. Tämä lisää epäluottamusta ja tiedon pihtaamista ja konflikteja. Siksi koko yrityksenkin yhteishengen eteen on tarpeen tehdä töitä.  

Jos yhteishenkeä on, sitä pitäisi yrittää ylläpitää aiemmin yrityksessä hyväksi havaituin keinoin. Siirtää niitä tuttuja keinoja osin virtuaalimaailmaan ja muistaa vaan jatkaa. Sillä jos me-henki menetetään, sitä on tosi vaikea saada takaisin – varsinkin etätöissä.  

Tärkeintä on saada kaikille yhteinen päämäärä – motivoiva tavoite, jonka saavuttamisessa jokaisen rooli on selkeä.

Jos muureja ja siiloja on, ensimmäisenä yrityksissä yleensä yritetään järjestää erilaisia yhteistyötä lisääviä tyhy- ja tyky-tyyppisiä tilaisuuksia, joissa vaikka leikitään. Ne toimivat joissain tapauksissa, mutta jos ongelma on iso, nämä keinot eivät yksin auta. Kaikkein tärkeintä on saada kaikille yhteinen päämäärä, jokaiselle selkeä rooli siinä ja tavoite, jonka eteen jokainen haluaa tehdä töitä. Selkeät roolit ja tavoitteet vähentävät myös vapaamatkustamista. 

Erinomainen esimerkki toisistaan etäällä tekevien töistä on Koti puhtaaksi -yritys. He nostavat ennen vähäpätöisenä ja merkityksettömänä työnä pidetyn siivoustyön arvostusta. Heidän missionsa on: Me tehdään Suomesta onnellisempi paikka elää, koti kerrallaan. Yrityksen perustajan sanoin: “Tahdon sanoa kaikille siistijöille, että arvostakaa työtänne! Tehkää sitä silmät palaen ja terveellä ylpeydellä. Asiakkaat arvostavat aina hyvää rehellisen työn laatua ja intoa puhkuvaa tekijää ei hymyttä voi tervehtiä!“ 

Jos työpaikalla on siiloja ja muureja, jokainen voi itse herätellä keskusteluja tai pyytää tilaisuuksia, joissa tavoitteita ja tehtävien järkevyyttä ja merkitystä käydään läpi yhdessä. Vaikka sitten virtuaalilounailla ja illanistujaisissa, tai nyt korona-aikana vaikka ulkosalla metsäretkillä.  

Nappaa vinkit yhteisöllisyyden ylläpitämiseen etänä

  • Me-hengen ylläpitäminen on etänä entistä tärkeämpää. Siirtäkää tutut rutiinit – kahvit, lounaat ja jopa illanvietot – virtuaalisiksi.  
  • Pitäkää säännöllisesti tilaisuuksia, joissa käydään läpi yhteisiä tavoitteita ja päämääriä ja jokaisen tiimiläisen roolia niiden saavuttamisessa.  

Anu Ennelin ja Susanna Söderlund

Kirjoittajat ovat HR- ja viestintäalan ammattilaisia, jotka juttelevat työelämän tilanteista rennolla otteella Mites töissä? –podcastissaan. Mites töissä? on työelämän podcast, jossa annetaan vinkkejä työelämässä onnistumiseen. Voit kuunnella podcastia muun muassa Spotifyssa sekä nettisivullamme.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: