Tämä haasteellinen vuosi on opettanut meidät kaikki ajattelemaan etätyöstä uudella tavalla. Ilahduttavasti on löytynyt myös uusia aloja, joilla etätyötä voi tehdä. Mutta minkälaisiin töihin etätyö ei sovi?
Yrityksissä vaikuttaa olevan aika vakiintuneet käytännöt siihen, ketkä etätöitä voivat tehdä. Mutta perinteisiä käytäntöjä haastavat nyt pienyrittäjät, joilla oma toimeentulo on tiukilla. He ovat keksineet palveluja asiakkaille, jotka pelkäävät tavata ihmisiä.
Uudessa tilanteessa useat yrittäjät, jotka ennen eivät olisi voineet kuvitellakaan toimivansa etänä, ovat löytäneet tapoja tarjota palvelujaan tulematta paikan päälle.
Googlettelun tuloksena löytyy jo vaikka minkälaisia yrittäjiä, jotka ovat omaksuneet etätyön uudessa tilanteessa. On esimerkiksi remonttiyrityksiä ja kauneudenhoitoyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja etänäkin. Esimerkiksi amerikkalainen Fixer myy remppamiesten palveluja myös etänä. Heidän nettisivuiltaan löytyy vapaasti poimittuna ja käännettynä seuraavanlainen ilmoitus: ”Opi korjaamaan mitä vaan kotonasi. Jos emme voi auttaa sinua korjaamaan sitä itse, tulemme paikalle kertomaan tavan tai korjaamaan puolestasi. Esimerkiksi ovien ja ikkunoiden korjaukset, huonekalujen kokoaminen, seinän paikkaaminen tai tarvitsetko apua esimerkiksi maalausprojektiin? Ammattilaisemme opastavat paikanpäällä tietyllä alueella tai ohjeistavat omaa työtäsi videon tai puhelimen välityksellä etänä, ystävällisesti ja ammattitaidolla. “
Toki tee se itse -miehet löytävät apua myös YouTubesta, mutta joskus on tarpeen, että ammattilainen valvoo mitä teet, ettet esimerkiksi pilaa seinää maalausprojektissa. Tällainen etäpalvelu on siis vaihtoehto, jos ei ole mahdollisuutta saada ammattilaista paikanpäälle tai haluaa tehdä itse, mutta ei ihan ole varma kuinka toimia.
Ja usko tai älä, on myös stylisteja, jotka neuvovat tekemään kampauksia etänä videon välityksellä, ja ohjaavat ihan live-videon kautta leikkaamaan hiuksia. Tällainen palvelu voisi olla sopiva vaikkapa omaishoitajalle, joka leikkaa puolisonsa hiuksia kotona.
Kaikki edellä mainitut esimerkit vaativat uudenlaista ajattelua, tekemisen sijaan pitää osata neuvoa ja opastaa. Kaikille tällaiset menetelmät eivät sovi, mutta ei tarvitsekaan. Esimerkiksi ne putkimiehet, jotka tykkäävät tehdä etätyötä, voivat ottaa neuvontahommat ja opetella opettamaan. Ne, jotka tykkäävät tehdä käsin, menevät paikan päälle.
Vaikka etätyö on lisääntynyt pakon edessä ja jatkuu nykyisessä mittasuhteessaan poikkeuksellisen tilanteen ajan, se tuo ihmisten elämään myös pysyvästi hyviä muutoksia. Esimerkiksi psykoterapiapalveluita ei ole pitkään aikaan ollut tarjolla pohjoisen harvaan asutuille alueille, mutta nyt kun vastaanottoja on jouduttu järjestämään etäyhteyksin, myös uusi asiakaskunta hyötyy palveluista. Tämä ei toivottavasti poistu poikkeusolojen päätyttyä.
Onko etätyö mahdollista kaikille?
Mutta vaikka kuinka yrittäisi, etätyö ei ole kaikille mahdollista. Se harmittaa monia ja on varmasti ollut monella työpaikalla yhtenä puheenaiheena kuluvan vuoden aikana. Miten niille ihmisille voidaan antaa mahdollisuus etätöihin, joiden työ on joka tapauksessa pakko tehdä pääosin ihan perinteisesti paikan päällä?
Teknologia ainakin antaa mahdollisuuksia. Mutta teknologian käyttöönotto, opettelu ja työtapojen muutos vaatii vaivannäköä, asennemuutosta ja hyviä ideoita. Siinä pakko on paras konsultti.
Hyvä esimerkki on Elisa, jossa etätyötä aloiteltiin jo vuonna 2005. Muutos oli heilläkin hidasta ja tarvittiin pakkokeinoja ennen kuin toiminta tosissaan muuttui. Elisalla julistettiin vuonna 2012 yleinen ja yhtäläinen etätyöoikeus kaikille työntekijöille. Elisan omilla sivuilla kerrotaan, että etätyön vapauttaminen aikanaan oli raju toimenpide. Ensin kiellettiin matkustus ja opeteltiin digityökalujen käyttö. Mutta isoin muutos oli kuitenkin varmasti se, että työskentelyyn ei tarvinnut enää kysyä lupaa. Todistustaakka muutettiin niin, että esimiehen tulee perustella, miksi joku tehtävä vaatii läsnäoloa työpaikalla.
Toinen ihan ajankohtainen esimerkki etätyön mahdollistamisesta on Saksasta. Saksan työministeri Hubertus Heil esittää nyt, että lakiin kirjataan jokaiselle oikeus tehdä etätöitä ainakin 24 päivää vuodessa. Jos esitys toteutuu, työnantaja voisi kieltäytyä etätyöstä vain erittäin painavasta syystä. Periaatteen vuoksi etää ei siis voi estää.
Tekniikka mahdollistaa jo uskomattoman monen työn tekemisen etänä, joten sen mahdollistaminen ainakin pieneltä osin, sitä haluaville, on usein vain tahdosta kiinni.
Anu Ennelin ja Susanna Söderlund
Kirjoittajat ovat HR- ja viestintäalan ammattilaisia, jotka juttelevat työelämän tilanteista rennolla otteella Mites töissä? –podcastissaan. Mites töissä? on työelelämän podcast, jossa annetaan vinkkejä työelämässä onnistumiseen. Voit kuunnella podcastia muun muassa Spotifyssa sekä nettisivullamme.
Mites töissä? 