Miten väitellä fiksummin? Osa 1: Kuuntele ja kysele

Ajatus Mites töissä? -podcastimme keskusteluun syntyi Totti Karpelan sitaatista, jonka Anu oli löytänyt etsiessään viisaita lainauksia erääseen tilaisuuteen. Se kuuluu näin: “Jos väittelet idiootin kanssa, pidä huoli siitä, ettei hän tee samoin”. Aluksi tämä nauratti, sillä ensin tuli tietysti mieleen ne kerrat, kun itse on toivonut keskustelukumppanin olevan hieman paremmin messissä. Mutta sitten pysähdyimmekin miettimään niitä keskusteluja, joiden lopputuloksesta ei välttämättä itse voikaan olla niin ylpeä. Voisiko olla, että vaikka mielestäsi yrität esittää asiasi fiksusti, voisitkin olla se keskustelun idiootti? Ja etkö ole myös vähän idiootti, jos ajattelet vastapuolen olevan idiootti? Eihän tämä asenne jää häneltä huomaamatta.  

Hyvä keskustelija ei määrittele ihmistä hänen eriävän mielipiteensä vuoksi.

Jokaisella on syynsä ajatella eri tavalla, eikä se syy yleensä ole mitään pahaa tarkoittavaa. Kun uskoo, että jokainen ihminen haluaa pohjimmiltaan hyvää, se vaistotaan. Se lisää luottamusta ja mahdollistaa avoimen ja hyvän keskustelun.  

Kuuntele aidosti ja avoimesti 

Väittelytilanteeseen joutuessa kannattaa ensin avoimin mielin kuunnella ja yrittää ymmärtää, miksi ihminen ajattelee niin kuin ajattelee. Kun hän saa kertoa rauhassa oman näkemyksensä ja varmistuu, että olet ymmärtänyt hänen kantansa, hän alkaa luottaa sinuun enemmän ja on avoimempi kuuntelemaan näkemystäsi.  

Ymmärtäminen on mahdollista, kun kyselee paljon eikä keskity vain perustelemaan omia väitteitään faktoilla.  Kun kuuntelee, on mahdollisuus oppia uutta. Voi olla, että ihmisillä on puutteellisia tai jopa vääriä tietoja ja siksi eivät ymmärrä. Esimerkiksi  jokin uusi ohjeistus tai tieto on voinut jäädä kertomatta. Kuuntelemalla voidaan varmistua, että kaikilla on tarvittavat tiedot.  

Kun kuuntelet ja näytät, että haluat ymmärtää, lisäät luottamusta.

Jos tämän varmistuksen jälkeen ollaan eri mieltä, väittelyyn päätyvissä tilanteissa molemmilla osapuolilla on jokin muu pointti, joka on tärkeä ottaa huomioon. Kannattaa miettiä, voisiko vastaväittelijä olla vain huolissaan siitä, mikä voi mennä pieleen ja mitä vaikutuksia sillä on. Optimistille tämä on työlästä ja tylsää, mutta välttämätön tehtävä, jos haluaa motivoida ihmisiä tekemään muutoksia. Jos avoimesti, ihan oikeasti kuuntelee, voi oppia uutta ja löytää uusia näkökulmia ja ideaa ja ratkaisuehdotusta tai perustelua asian tiimoilta voi parantaa entisestään. 

Jos ihmisiä ei kuunnella, se saattaa pitkittyessä aiheuttaa vaikeitakin konflikteja ja pienistä asioista voi äityä asian mittasuhteisiin nähden iso riita. Vai mitä? 

Anna aikaa harkita 

Kuunteluun kuuluu myös kyky olla pelkäämättä hiljaisia hetkiä. Tämä voi olla vaikeaa nopeille ihmisille, mutta hyvän keskustelun kannalta se on välttämätöntä. Muuten voi käydä niin, että rauhallisemmat ja asioita pohdiskelevat ihmiset eivät välttämättä saa sanottua mitään. 

Opettele sietämään hiljaisuutta. Hiljainen hetki tarkoittaa usein sitä, että keskustelukumppanisi miettii.

Nopealle ja sanavalmiille henkilölle hiljaisuuden sietäminen on vaikeaa, ja sitä pitää ihan opetella. Me olemme kerran opetelleet tätä yhdessä. Olimme matkalla toiselle paikkakunnalle pitämään työtilaisuutta ja matkalla kävimme läpi sitä, miten saamme nuo meitä paljon hiljaisemmat ja rauhallisemmat henkilöt mukaan keskusteluun. Silloin päätimme yhdessä, että olemme hiljaa niin kauan, että se toinen saa puhuttua ensin. Pakko myöntää, että oli tuskaista odottaa, että se hitaampi ja harkitsevampi keskustelukumppani sai aloitettua puhumisen – mutta se kannatti. Näin saimme kaivettua häneltä sen hänen oman todellisen mielipiteensä sen sijaan, että hän olisi lähtenyt mukailemaan sitä, mitä toinen oli ehtinyt jo sanoa. Pahimmassa tapauksessa hän olisi saattanut olla jopa ihan hiljaa.  

Viisi kertaa miksi vai viisi kertaa avoin kysymys? 

Hyvässä keskustelussa kannattaa suosia avoimia kysymyksiä ja välttää ”miksi” kysymystä.  ”Miksi” saattaa kuulostaa syyttävältä ja ehkä vähän pelottavalta. Lean-ajattelutavan “viisi kertaa miksi” kysymyssarja on hyvä työkalu, jos halutaan löytää perussyitä ongelmiin. Mutta ehkä väittelyssä on parempi käyttää viisi kertaa pehmeämpiä kysymyksiä, kuten ”mistä tämä voisi johtua” + ”kerro lisää” + ”voisiko tähän olla kokin erityinen syy” + mistä tämä sitten aiheutui?” + ”voisiko tähän vaikuttaa vielä jokin?” Tämä auttaa selvittämään keskustelukumppanisi todelliset ajatukset.

Lisää aiheesta 1.12.2020 ilmestyvässä Mites töissä -podcastimme ensimmäisessä jaksossa sekä samaan aikaan ilmestyvästä blogin toisesta osasta.

Nappaa vinkit 

Kun haluat välttää joutumasta väittelyyn, josta ei seuraa muuta kuin ärtymystä ja sellaista konfliktia, joka ei edistä asian etenemistä, muista nämä asiat:  

  • Jos huomaat ajattelevasi, että keskustelukumppanisi on ”idiootti” tai ”tyhmä”, pitää herätä. Hänellä on syynsä ajatella eri tavalla. Selvitetään se. 
  • Kuuntele uteliaasti, mitä keskustelija sanoo. Hän näkee ja tuntee silloin, että arvostat hänen mielipidettään. Lisääntyneen luottamuksen myötä hänkin on avoimempi keskustelulle. 
  • Avoimet kysymykset ovat parempia kuin suljetut. Yritä välttää syyttävää kysymystä ”Miksi”. 
  • Hiljaisia hetkiä ei kannata pelätä. Hän saattaa miettiä. 

Anu Ennelin ja Susanna Söderlund 

Kirjoittajat ovat HR- ja viestintäalan ammattilaisia, jotka juttelevat työelämän tilanteista rennolla otteella Mites töissä? -podcastissaan. Mites töissä? on työelämän podcast, jossa annetaan vinkkejä työelämässä onnistumiseen. Podcastia voit kuunnella Spotifyssa tai nettisivullamme mitestoissa.com/podcast.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: